Ilmakillan jäsenten puurojuhla 15.12.2025

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Oltiin joulukuun puolivälissä ja parina edellisenä päivänä havaittu aito auringon valo ja pieni pakkanen olisi voinut jo enteillä lupausta talven alkamisesta. Tämä peruuntui kunnon vesisateeseen.

Killan kokoustiloissa tunnelmat saatiin kuitenkin kohdilleen itsemme esittämien kauneimpien joululaulujen hengessä. Kolehtia maailman lapsille ei kuitenkaan kerätty. Kilta tarjosi joulupuurot kinkkuleipineen ja torttukahveineen.

Musiikkiamme tuki merkkittävästi Maiju Laurilan ja Petri Hynnisen laulu sekä säestys. Jani Kortesluoman juontamaan juhlaan sotilaspastori Jarno Jalonen varuskunnan aidan takaa toi tilaisuuteen perinteisen kristillisen joulusanoman.

Itsenäisyyspäivä 2025

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Itsenäisyyspäivän 2025 valtakunnallinen paraati pidettiin Kouvolassa

Kymen Lukko-rakennus sekä sen edustalla sijaitseva Kouvolan itsenäisyyden patsas (1918 kansalaissodan uhrien muistomerkki) on vihitty käyttöön 13.12.1936. Sen jälkeen niiden edustalla oleva aukio on toiminut Kouvolan sotilasparaatien vakiovastaanottopaikkana. Kymen Lukko toimi alkuaikoinaan Kymenlaakson suojeluskuntapiirin esikuntana, koulutus- ja kokouspaikkana. Suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen rakennus toimi vielä sotilaskäytössä aina 1990-luvulle saakka. Funkkisrakennuksen katutasoon tehtiin alunperinkin vuokrattavia liikehuoneistoja kannattamaan rakennuksen ylläpitoa.

Itsenäisyyspäivän paraatin lento-osastojen osuus jäi tänä vuonna noin 15000 kadun varren seuraajan pettymykseksi huonon lentosään vuoksi äänihavaintoihin pilvessä lentäneistä hävittäjistä. Eero Suikin vuoden 1959 kuvassa paraatin lento-osuudessa kahden Karjalan Lennoston Kuljetuslentueen Pembroke-kuljetuskoneen ja yhden Saab Safirin muodostelma on juuri ylittänyt Kymen Lukon. Pembroket nopeampina ovat tasanneet nopeutensa hitaamman Safirin tasolle laskutelineet ulkona.

Historialliset kuvat ovat Poikilo-museoiden kokoelmista. 28.3.1938-kuva: Keski-Suomen Rykmentin juhlaparaati rykmentin 20-vuotisjuhlapäivänä. Vuoden 1959-kuvat ovat Eero Suikin ottamia.

Tiistaina 11.11.2025 pidettiin killan esitelmä- sekä syyskokous

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Juha Kilpeläisen esitelmän aiheena oli Utin alueen linnoittaminen 1939 – 1941

Yleisesikunnan päällikkö kenraali Oscar Enckellin kerrotaan laatineen suunnitelmat Kaakkois-Suomen linnoittamisesta idän suuntaan jo vuonna 1920: Kannaksella viivytystaistelu, Kymijoella puolustustaistelu ja Turkuun perustettaisiin tarvittaessa sillanpääasema. Vuoden 1922 linnoitussuunnitelmaehdotuksesta löytyy dokumenttiakin: Perustetaan 15 vyöhykettä, jossa 15. on Kymijoen linja. Näistä osa toteutettiin Kannaksella.

1930-luvun aikana linnoitteita rakennettiin lisää sekä paranneltiin entisiä ja pääpuolustusasemasta (nykyisin Venäjän puolella) tuli myöhemmin Mannerheim-linja. Kesällä 1939 kasvoi sodan uhka, jolloin aktivoitiin suuret linnoitustyöt vapaaehtoisvoimin Kannaksella.

Syyskuun puolivälissä eversti Valo Nihtilän muistiossa ehdotettiin Kymijoen ja Väliväylän varustamista sekä Suomenlahden – Kivijärven välin linnoittamisen tutkimista maastossa. Lokakuun 9. 1939 alkoivat YH – ylimääräiset harjoitukset, käytännössä liikekannallepano, ja linnoitustöitä jatkettiin nyt alueille siirrettyjen reservistä koottujen joukkojen voimin. Kaakkois-Suomen alueelle suunniteltiin Virolahden ja Saimaan välille yhtenäistä puolustusketjua Luumäkilinjaa eli L-linjaa.

Työ aloitettiin, mutta se hidastui merkittävästi kun osa linnoitusjoukoista siirrettiin tositoimiin rintamalle talvisodan syttyessä 30.11. Taaemmista puolustusasemista Kymijokilinja eli K-linjasta annettiin määräys 10.12.1939 merivoimien komentaja Väinö Valveelle mutta tarvittava maastotiedustelu ja työhön suunnitellun joukon vienti joulukuun lopulla Kannakselle hidastivat töitä.

Tammikuun alussa kenraalimajuri Juho Heiskanen siirtyi Kymijoen linnoitustöiden johtajaksi ja osasto Jussila aloittaa työt Utin seudulla. Kymijokilinja kulki pääosin Kymijoen itärantaa Kotkasta Kuusankoskelle. Välirauhan tultua maaliskuussa, lopetettiin linjan rakentaminen sen jälkeen huhtikuussa, sillä rakentamisjoukkojen piti nyt keskittyä L-linjan tekemiseen. Kenraalimajuri Hanellin suunnitelma uudesta pääpuolustusasemasta (entinen oli Mannerheimlinja) hyväksyttiin 11.5. 1940.

Itäraja suunta linnoitettiin siten, että puolustuksen painopiste sijoittui Virolahden ja Luumäen Kivijärven 60 km:n pituiselle alueelle yhtenäisenä kestolinnoitettuna puolustuslinjana, jonka betonibunkkerit ovat edelleen nähtävissä. Myöhemmin nimeksi vakiintui Salpalinja. Taisteluihin linja ei kuitenkaan jatkosodassa joutunut rintaman pysähdyttyä Kannakselle. Miehikkälään on näille alkuperäisille varustuksille perustettu sotahistoriallinen Salpalinja-museo.

Kymijokilinjan päävastarintalinja oli Utti-Myllykoski-Kymijoki-Tavastila ja taisteluetuvartiolinja 5 km itään Kaipiainen-Sippola-Summajoki. Linnoitteet olivat kevyempiä irtokivistä koottuja 2-4 rivisiä esteitä, kaivantoja, hiekkavalleja ja 3-5-rivisiä kallioista louhittuja pystyssä olevia kiviesteitä. Kymijoki itsessään koskipaikkoja lukuunottamatta leveänä ja syvänä oli etenemiseste.

Utin ympäristössä kenttälinnoitteita oli lukumäärällisesti paljon vihollisen todennäköisimmän hyökkäyssuunnan Luumäki-Kouvola maantien mukaisesti, mutta useimmiten vain puisia katettuja eteenpäin ampuvia kk-korsua, yhteyshautoja sekä tykistöasemia sekä hyökkäysvaunuesteitä.

Killan syyskokous 2025

Kokous vahvisti hallituksen laatiman esityksen toimintasuunnitelmasta ja alijäämäisestä talousarviosta vuodelle 2026. Killan puheenjohtajana jatkaa Lassi Viisanen. Hallitukseen valittiin rivijäsenyyttä pyytäneen Eino Rantalan tilalle Petri Reunanen. Uudelleen valittiin Jani Kortesluoma ja Esko Tilli. Pekka Hyyryläinen, Jouni Kärkkäinen ja Jukka Sihvola jatkavat vanhoina. Rahastonhoitajana jatkaa Riina Parkko, toiminnan tarkastajana Veijo Oinonen, varalla Jussi Pakarinen.

Kymenlaakson kiltapiirin ja Ilmavoimien kiltaliiton kokousedustajan valitsee hallitus keskuudestaan kuhunkin tilaisuuteen erikseen, yleisenä käytäntönä on ollut puheenjohtajan osallistuminen. Jäsenmaksuksi vuodelle 2026 päätettiin 23 €, sisältäen myös 2 kpl Roottori-jäsenlehteä, 2 kpl Ilmavoimien Kiltaliiton Pilvenveikko-lehteä sekä Maanpuolustaja-lehdet. Tiedotettiin joulukuun kokoontumisen olevan jäsenille ohjelmallisen puurokokouksen 15.12.

Lokakuun esitelmäilta pidettiin 7.10.2025 klo 18:00 kiltatalolla

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

FM, väitöskirjatutkija Helena Pirttisaari-Sundström - Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Suomessa Immolasta käsin kesällä 1944

Lokakuun esitelmäaihe saksalaisen Lento-osasto Kuhlmeyn vaiheet jatkosodan ratkaisuhetkillä luonnollisestikin kiinnostaa alueellamme olihan osaston tukikohtina Immolan, Lappeenrannan ja Utin lentokentät.

FM, väitöskirjatutkija Helena Pirttisaari-Sundström oli suunnitellut esitelmätuntiin tiukan kokonaispaketin osaston vaiheista, jossa hän vankalla tieto- ja esitelmöitsijäpohjallaan onnistui hienosti.

Helena Pirttisaari-Sundström

Esitelmän aiheotsikointi selviää alempana olevasta kokousinfosta. Mielenkiintoisesti esitetty oli myös sota-asioiden muistelukulttuurin suuret erot saksalaisten ja suomalaisten välillä. Niin osaston johtajana toimineen everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn vuoden 1990 kuin osaston Focke-Wulf 190-lentäjä Heribert Kollerinkin vuoden 2010 vierailut Utissa ja Immolassa osoittivat heille, kuinka paljon Suomessa heidän merkittävää toimintaansa Suomessa arvostetaan. Muistomerkeissäkin se näkyy.

Immolaan on pystytetty osaston muistomerkki ja Kouvolan Jokelassa Stuka-lentäjien muistokivi. Wehrmachtin Luftwaffen toiminta kiellettiin maailmansodan jälkeen, mutta Bundeswehrin Ilmavoimat (Luftwaffe) perustettiin uudelleen 1956 Länsi-Saksaan, jota myös Kurt Kuhlmey oli rakentamassa yleten kenraalimajuriksi.

Esitelmän aiheen taustaa:

Suomalaisten pääasema murtui Kannaksella Valkeasaaren lohkolla 10.6.1944 puna-armeijan aloitettua massiivisen suurhyökkäyksensä itärintamalla. Tilanne oli kriittinen, Suomen kohtalonhetket olivat käsillä. Marsalkka Mannerheim pyysi Hitleriltä 12.6. Saksan ilmavoimien tukea sekä jäädytettyjen asetoimitusten jatkamista. Hitler teki samana päivänä myöntävän päätöksen, ja saksalainen lento-osasto Kuhlmey saapui Immolaan neljä päivää myöhemmin, jolloin koko kenttä luovutettiin sen käyttöön. Sieltä käsin se operoi Kannaksen torjuntataisteluissa osallistuen merkittävällä panoksella Talin-Ihantalan ja Äyräpään-Vuosalmen suurtaisteluihin.

FM, väitöskirjatutkija Helena Pirttisaari-Sundströmin esitelmä käsittelee Lento-osasto Kuhlmeyn toimintaa Immolasta käsin kesällä 1944, osaston kokoonpanoa, operatiivista toimintaa ja merkitystä. Millainen mies komentaja evl Kurt Kuhlmey oli? Entä miten Immolaa pommitettiin 2.7.1944 ja halvaantuiko lento-osasto?

Pirttisaari-Sundström valmistelee Helsingin yliopistossa prof. Henrik Meinanderin ohjauksessa väitöskirjaa sodan ajan rajajoukoista nimellä "Rajamies kuvassa. Sotilaan omakuvan visuaalinen representaatio rajajääkäreiden jatkosodan (1941–1944) ajan valokuvissa." Kesästä 2023 alkaen hän on vetänyt sotahistoriaan painottuvia Immolan historiakävelykierroksia.

Kokousyleisöä

Etusivun arkistosta lisää...

Arkistoon on talletettu kaikki etusivun jutut alkaen 6.2.2018

Etusivun arkistoon pääset TÄSTÄ