Killan esitelmä- sekä kevätkokous 6.5.2025

FT Seija A. Niemi: Elvingin torni sota-ajan ilmavalvonta-asemana

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Filosofian tohtori Seija A. Niemi on historiatutkimuksissaan löytänyt Vuohijärven ympäristöstä paljon historiallisesti mielenkiintoisia paikkoja tarinoineen. Hänen nyt killalle pitämänsä esitelmä keskittyi Elvingin torniin ja lottien ilmavalvontatehtäviin tuossa tornissa ja vähän laajemminkin.

Lotta-Svärd Pohjois-Valkealan osasto oli perustettu jo 1920-luvulla käsittäen aluksi vain saniteetti-, muonitus- ja varusosastot. Myöhemmin 1930-luvulla toiminta laajeni moninaisemmaksi, jolloin ilmavalvontakin tuli mukaan. Sotatoimien uhatessa Elvingin torni todettiin sopivaksi tuohon tarkoitukseen. Aisti-ilmavalvontaan koulutettujen lottien tukikohtana oli vajaan kilometrin päässä sijainnut Kirjokiven kartano, josta he pareittain toimivat kaikkina vuorokauden aikoina kahden tunnin tornivuoroissa.

Lentokoneista saadut näkö- ja kuulohavainnot ilmoitettiin puhelimella Kouvolan ilmavalvonta-aluekeskukseen, jossa alueen kaikilta havaintopaikoilta saadut tiedot koottiin. Hävittäjä- ja ilmatorjunta sekä väestönsuojelu saivat sieltä tiedot eri tasoisia valmiuksia varten. Elvingin tornissa toimineet lotat oli majoitettu vajaan kilometrin pituisen polun päähän Kirjokiven kartanoon.

Seija Niemi oli löytänyt Kirjokivesssä ilmavalvontalottana toimineen koulutyttö Irma Hentun sodanaikaisen ainekirjoituksen, jonka otsikkona on ”Vaikea tehtävä”. Siinä hän kertoo valvontavuoron tapahtumista Elvingin tornilla. Niemen lukemana kirjoituksesta välittyi kuuntelijoille hyvä kuva aisti-ilmavalvonnasta ja sen ajoittaisesta vaarallisuudestakin Neuvostoliiton pommikoneparven tulittaessa kohti tornia konekivääreillään. Onnekkaasti vahingoiksi jäi vain muutamia edelleenkin nähtävissä olevia koloja kalkkitiilisen tornin rakenteissa.

Rintamatilanteesta sekä sisämaan pommitusten vähenemisestä johtuen Kirjokiven valvonta-asema lakkautettiin 15.12.1941.

Ilmakillan kevätkokous 6.5.2025

Kokouksen aluksi puheenjohtaja Lassi Viisanen muisti killan puolesta kukkakimpuin naisjaostoa, Maija Fabritiusta ja Maija-Liisa Koivistoa, heidän aktiivisesta toiminnastaan killassa.

Kevätkokous on niin sanottu tilikokous, jossa tarkastellaan edellistä toimintavuotta. Vuonna 2024 kiltatalolla talkoita pidettiin 40 kertaa, esitelmäkokouksia oli 7 (keskimäärin nelisenkymmentä henkilöä paikalla), Roottori-jäsenlehteä julkaistiin 2 kertaa, Ilmavoimien kiltaliiton Pilvenveikko-lehteä avustettiin sekä ylläpidettiin killan Internet ja Facebook-sivustoja. Kiltamatkoja tehtiin Ilmasotakouluun Tikkakoskelle ja Porvoon joulumarkkinoille.

Vuoden lopussa varsinaisia jäseniä oli 351, kunniajäseniä 6 ja perhejäseniä 6. Tilikauden tulos oli 1952 € tappiollinen. Kulut lisääntyivät ja tuotot, muun muassa jäsenmaksutulot, vähentyivät. Kassatilanne on kuitenkin hyvä. Toiminnantarkastaja Veijo Oinosen allekirjoittama toiminnantarkastuskertomus esiteltiin ja tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.

Muita asioita: Ilmavoimien kiltaliiton ansioristi on myönnetty puheenjohtaja Lassi Viisaselle ja pitkäaikaiselle sihteerille ja aktiiville Maija-Liisa Koivistolle. Ristit luouvutetaan myöhemmin. Matkasuunnitelmissa on bussiretket kesäkuussa Rajamuseolle Immolaan ja elokuussa Kyminlinnaan / Kymin -ilmailupäivään.

Kokousväkeä 6.5.2025

Tiistain 1.4.2025 esitelmän piti rykmentin komentaja eversti Kimmo Nordberg

Utin Jääkärirykmentti tänään ja tulevaisuudessa

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

UTJR on tänä päivänä mukana kaikissa Puolustusvoimien lakisääteisissä tehtävissä: Suomen sotilaallisessa puolustuksessa, muiden viranomaisten tukemisessa, osallistumisessa kansainväliseen avunantoon sekä osallistumisessa kansainväliseen kriisinhallintaan. Viimeisin osa-alue liittyy esimerkiksi koulutukselliseen apuun Ukrainalle.

Rykmentti on reilussa neljännesvuosisadassa kehittynyt erikoisjoukoksi tiedustelutehtäviin, vaikuttamistehtäviin, jotka voivat olla sekä puolustuksellisia että hyökkäyksellisiä, sekä tukitehtäviin. Tukitehtävät ovat esimerksi muun joukon tukemista sen tehtävien suorittamiseksi koulutuksella tai suorituskyvyllä.

Mitä on Utin erikoisjoukot? UTJR:llä on luotu kyky tarjota päätöksentekijöille vaihtoehtoisia mahdollisuuksia osana maamme kokonaisturvallisuutta. Erikoisjoukkojen korkea suorituskyky mahdollistaa vaativien tehtävien suorittamisen, koska operaatioissa käytetään muista joukko-osastoista poikkeavia menetelmiä. Joukkojen rajallisesta määrästä johtuen tehtävien tulee kuitenkin olla tarkasti kohdistettuja.

Puolustusvoimien organisaatiossa UTJR on Maavoimien esikunnan alainen, mutta lohkokaaviossa erikoisuutena nähdään myös suora viiva Pääesikunnan alaisuuteen. Osittain kahden isännän mallissa on kuitenkin edistystä verrattuna Utin varuskunnan aikaan 1962 – 1996, jolloin varuskunnassa toimi yhteistoiminnassa ja sulassa sovussa suoraan Ilmavoimien esikunnan alainen Kuljetuslentolaivue ja suoraan Pääesikunnan alainen Laskuvarjojääkärikoulu.

UTJR:ssä on palkattuna noin 470 henkilöä sekä noin 300 varusmiestä/vuosi. Rykmentti käsittää Erikoisjääkäripataljoonan (merielementti Upinniemessä), Helikopteripataljoonan sekä Tukipataljoonan. Komentajan ja pataljoonien välissä on esikunta. Varusmiehiä koulutetaan Laskuvarjojääkärikomppaniassa ja Tukikomppaniassa. Esitelmässä käytiin läpi myös helikopteriohjaajien koulutusjärjestelmä ja urakehitys.

Kimmo Nordbergin esitelmää täydensivät hienot Talvikotka 25 –harjoituksen pohjoisen talvimaisemakuvat revontulineen sekä vauhdikas video rykmentin helikopteritehtävistä. Päätteeksi kokousyleisö esitti vielä lukuisia kiinnostavia kysymyksiä.

Esitelmäväkeä 1.4.2025

27.3.2025: Kohtalokas lento

Utin lentokentän kohtalokkain lento-onnettomuus 29.4.1971

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Lännestä lähestynyt lumikuuro ja siitä johtunut ohjaajan eksyminen sekä lopulta asentotajun menetys huonossa näkyvyydessä vähäisellä lentokokemuksella koitui neljän nuoren miehen kohtaloksi tuona torstai-iltana.

Kouvolan yläpuolella paikallislennolla ollut uttilaisen lentokoulun vuokrakone, nelipaikkainen Beechcraft Musketeer, syöksyi jyrkähkössä kulmassa pellolle Ranta-Utissa noin kilometrin päähän kiitotiestä syttyen palamaan. Virka-ajan ulkopuolella kodeistaan hälytetyt Kuljetuslentolaivueen pelastusmiehet kalustoineen olivat turmapaikalla noin 10 minuutin kuluttua maahansyöksystä. Henkilöiden pelastaminen ei ollut enää mahdollista.

Kuvateksti: Raimo Pukkila vasemmalla, luovuttaa vääntyneen potkurin Ilmakillan puheenjohtaja Lassi Viisaselle

Helsinki-Vantaalla ja Helsinki-Malmilla lennonneuvonnassa työuransa tehnyt sekä omaa Suomen Lentoteoriat Oy -koulutusyritystään pyörittänyt Raimo Pukkila lahjoitti Utin Ilmakillalle hänelle aikanaan siirtyneen tuon onnettomuuskoneen vääntyneen potkurin. Potkuri tarkempine onnettomuustietoineen tulee osaksi Utti 100v. -näyttelyä.

Ilmavoimien vuosipäivä 6.3.2025

Teksti ja kuvat: Jani Kortesluoma

Torstaina 6.3.2025 kunnioittivat Utin Ilmakilta ja Utti Air National Guard (UANG) yhdessä Ilmavoimien 107. vuosipäivää. Hieman päälle kolmekymmentä aktiivia kokoontui laskemaan killan ja UANG:n yhteisen seppeleen Utin Kotka-patsaalle klo 13:45. Seppeleenlaskun jälkeen ohjelmassa oli vuosipäiväkahvit kiltatalolla.

Kahvituksen jälkeen esitettiin vielä koelentokurssi 4:stä kertova dokumenttielokuva.

Seuraavan kerran kiltatalolla tapahtuu kun 1.4.2025 klo 18:00 killan esitelmäiltaan saapuu Utin jääkärirykmentin edustaja kertomaan rykmentin nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Tiistain 4.3.2025 esitelmän piti everstiluutnantti evp Marko Lehtinen

Grob ja peruslentokoulutus Puolustusvoimissa

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Everstiluutnantti evp Marko Lehtisellä on Ilmavoimissa reilut 2600 lentotuntia takana ja nyt hän on Ilmavoimien koulutuskumppanin Patria Oyj:n lennonopettaja. Korialla nuoruutensa eläneenä hän aloitti omakohtaisen lentämisensä purjelennon parissa Selänpäässä Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistyksen purjekoneilla.

Tätä esitelmää seuranneille oli tarjolla selkeä kuvaus Ilmavoimien nykyisestä koulutusjärjestelmästä. Sotilaslentäjän ura ei suinkaan ole lentelyä, ainakaan ensimmäiseen 10 vuoteen. Koko noin 10-vuotisen koulutusvaiheen ajan, aina Grob-mäntämoottorikoneella saaduista lentämisen alkeista riittävän taistelukokemuksen omaavaksi kansainvälisiinkin tehtäviinkin kelpoiseksi Hornet-ohjaajaksi, noudattaa valmiiksi suunniteltua polkua.

Siinä hänelle on asetettu koko ajaksi vaatimukset taidoille, tiedoille, kompetenssille ja kapasiteetille. Seuraavalla hävittäjällämme, F-35:llä, hävittäjäohjaajan oppimiskäyrä taistelutehtäviin on nykyistäkin jyrkempi 10 vuoden ajanjaksossa. Hävittäjän ohjaajalla tulee olla entistä enempi omaksuttavaa ja hallittavaa taistelukyvykkyyttä. Synteettinen oppimisympäristö eli simulaattorilla lennettävät tehtävät ovat merkittävänä ja välttämättömänä tukena hävittäjälentäjän uran loppuun asti.

Lentoreserviupseerikurssin suorittaminen varusmiehenä on sotilaslentämisen aloitusporras. Sitä seuraa lentokadettikurssi ja aikanaan maisteritutkinto. Opistoupseerilinjaa ei lentäjille ole. Kansainvälisessä toiminnassa sekä ilmailun ohjeistus- ja määräysviidakossa englannin kieli on hallitsevana. Siksi sitä käytetään koko ajan Ilmavoimissakin kotimaisen ohella.

Grob-koulukone Vinkan seuraajana on alkuvaikeuksien jälkeen osoittautunut sopivaksi koulukoneeksi. Seuraavan koulutusvaiheen tyyppi Hawk on ollut harjoitushävittäjänä käytössä vuodesta 1981. Toki vielä käytössä olevat rungot ovat lähteneet tehtaalta myöhemmin. Hawkia on edelleen kehitetty eli päivitetty neljä kertaa, muun muassa ohjaamossa ”purkkimittarit" ovat vaihtuneet niin sanotuksi lasiohjaamoksi laajalla LCD-näytöllä. Hawkeille on laskettu olevan vielä aikaa yhteen päivitykseen, jota ohjaa käyttöön otettavan F-35:n ohjaamo.

Esitelmäväkeä 4.3.2025

Linkki vanhempiin tapahtumiin