Utin taistelu 28.6.1789

---

Utin taistelun muistomerkki

---

---

TYKKIMÄKI

UTIN TAISTELUN 28.6.1789 ALKAMISPAIKKA

TYKKIMÄKI

Tykkimäki nimi syntyi Utin taistelun (29.6.1798) aikana mäen itärinteen tykkiasemista. Nimi iskostui ihmisten mieliin, kun Ruotsin sotajoukot vähän myöhemmin hävityn Kaipiaisten taistelun (15.7.1789) jälkeen perääntyivät, miesten ja hevosten ponnistellessa mäessä tykkejä ja muuta sotakalustoa mäkeä ylös vetäen.

Kartta Utin taistelusta 28.6.1798. Piirros, jossa itä on ylhäällä, osoittaa Ruotsin joukkojen ryhmityksen taistelun eri vaiheissa. Taistelu käytiin Salpausselkää pitkin kulkevan tien (Ylinen Viipurintie) maastossa, alkaen Tykkimäen itärinteestä: B-kirjaimen kohdalla olivat kenraaliluutnantti von Platenin komentamat reserviosastot ja A-kirjaimen kohdalla eversti Paulin komennossa olleet etujoukot. Karttaan on merkitty mm. Jyräänkoski sekä "Uddis by", nykyinen Ranta-Utti Haukkajärven rannalla. - Kartassa on maastollisia virheellisyyksiä. (Kartta: Kansallisarkisto)

"Noin 4,5 km Kouvolasta Uttiin päin kulkee maantie harjanteen yli, jonka itäisintä rinnettä nykyisin nimitetään Tykkimäeksi. Harjanteen päällä ennen Tykkimäkeä eroaa maantiestä molemmin puolin heikohkot tiet, joista Kouvolasta tullen oikeanpuolinen johtaa Aitomäelle ja Sydänmaan Uttiin, vasemmanpuoleinen taas Jyräänkoskelle. Oheellisessa Utin taistelun karttapiirroksessa, jonka on selityksillä varustanut C.N. af Klercker, Vänrikki Stoolin tarinoissa mainittu ukko Klercker, näkyy myös mainitut tiet lähinnä mittakaavaa B-kirjaimen kohdalla.
Tässä tienristyksessä alkoivat Kustaa III:n armeijan osastot levittäytyä maastoon taistelua varten, sillä venäläiset olivat asettuneet vastarinta-asemaan poikki maantien Tykkimäen itäpuolisen rinteen alle sille tienoin, missä (nykyisin on) tiessä huomattava käänne oikealle ja ojan yli silta. Tykkimäen ja tämän siltapaikan välillä suoritettiin Utin taistelun ensimmäinen vaihe"

Ote Toivo Hailan kirjoituksesta "Kymen ylimeno ja Utin taistelu" - Hakkapeliitta -lehti 25-26/1939

"Ja taistoss' eestä Kustavin taas vaari vaipui Uttihin"

J.L. Runeberg: Sotilaspoika -runo, Vänrikki Stoolin tarinat
Suomennus: Otto Manninen

Albert Edelfelt: Sotilaspoika -tussi ja guassi. Työ kuuluu Suomen taiteen museon, Ateneumin kokoelmiin"

TYKKIMÄKI

Utin taistelun alkamispaikka on 0,5 km huvipuiston editse kulkevaa Karjalankatua itään päin.

UTIN TAISTELUN MUISTOMERKKI

on valtatie 6:n (Utintien) varrella huvipuistolta noin 5 km Lappeenrannan suuntaan, Vennan tien kohdalla.

YLINEN VIIPURINTIE

on ollut huvipuiston editse kulkevan Karjalankadun kohdalla. Ylisen Viipurintien muistotaulu on Kouvolan keskustassa Lääninpuistossa.

Tekstin on koonnut RaimoSeppänen

---

---

UTIN TAISTELU

KUSTAA III:N SODAN 1788-1790 TAISTELUPAIKKA

Ruotsin ja Venäjän välisissä sodissa 1700-luvun alkupuolella Ruotsi oli menettänyt aikaisemman suuralta-asemansa. Turun rauhassa 1743 valtakuntien rajalinjaksi tuli Kymijoki, jolloin koko Valkealan pitäjä, siis myös Kouvolan kylä ja tuleva Kouvolan kaupungin alue jäivät Venäjän keisarikuntaan kuuluviksi. Ruotsin suurvalta-aseman ja menettyjen alueiden palauttamiseksi kuningas Kustaa III aloitti 1788 sodan serkkunsa keisarinna Katariina II:n hallitsemaa Venäjää vastaan.

Kustaa III. Omistaja Pohjanmaan museon arkisto.
Kuvaaja: Tapio Parkkari

"Utin taistelu 28.6.1789

"Kuningas Kustaa III saapui kesäkuun alussa Suomeen johtaakseen sotatoimia. Päämaja sijoitettiin Liikkalaan. Hänen käyttöönsä tulivat kenraaliluutnanttien Sigerothin ja von Platenin johtamat joukot. Kymijoen ylityksen jälkeen ruotsalaissuomalaiset joukot ryhmittyivät taisteluasemiin Lappeenrannan tien varteen Valkealan Tykkimäen luo. Kustaa III johti itse Ruotsin 2 500 miehen ja 16 tykin armeijaosastoa, jota vastassa oli venäläisillä 3 500 jalkamiestä, 700 kasakkaa ja 6 tykkiä. Kiivaan taistelun jälkeen venäläiset joukot joutuivat epäjärjestykseen ja lähtivät pakoon. Venäläiset menettivät 700 miestä kaatuneina, paljon haavoittuneina sekä vankeina.
Ruotsalaissuomalaiset joukot kokoontuivat taistelun jälkeen nykyisen Utin muistomerkin tienoille, josta vetäytyivät voittajina takaisin Kymijoen rannalle."

(Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit, 1998)

Kustaa II Utin taistelussa Pehr Hillerström vanhemman (1732-1816) öljymaalaus kuuluuKansallismuseon kokoelmiin Tukholmassa. Museovirasto.

Kustaan sodan (1788-1790) toisena sotavuotena suorittivat Ruotsin sotajoukot 26.6.1789 kuninkaan itsensä johtamina hyökkäyksen Kymijoen yli Värälästä Mäki-Kouvolaan, josta puolustusasemissa olleet venäläiset joukot lyötiin lyhyen, mutta kiivaan taistelun jälkeen.

Saatuaan sotakalustonsa tykkeineen Kymen ylitystä varten rakentamaansa hirsisiltaa myöten Mäki-Kouvolaan, Ruotsin sotajoukot etenivät jo keskiajalta peräisin ollutta Hämeen ja Viipurin linnojen välistä Ylistä Viipurintietä (nykeistä Utinkatu-Karjalankatu linjaa) kohti Utin kankaita.

Kaksi päivää ylimenon ja Mäki-Kouvolan taistelun jälkeen ruotsalaissuomalaiset joukot löivät 28.6.1789 venäläiset joukot pohjoismaiden sotahistoriaan jääneessä Utin taistelussa, joka alkoi Tykkimäestä.

---