Esko Laiho in memoriam

Esko Laiho 20.9.2002

Esko Laiho syntyi 5. pnä tammikuuta 1909 Iitissä. Oppivelvollisuutensa hän suoritti Kymentaan kansakoulussa.

Vapaussodassa v. 1918 isänsä menettänyt poika aloitti pitkän sotilasuransa vapaaehtoisena Ilmavoimien Alokaskomppaniassa ja Maalentoeskaaderissa vv. 1927-29. Osallistuttuaan kertausharjoituksiin v. 1935 hän aloitti v. 1936 lentokonemekaanikkona Lentoasema l:n ja vuodesta 1938 Lentorykmentti 2:n riveissä.

Sekä talvi- että jatkosodan vuodet Laiho palveli Lentorykmentti 2:ssa ja 3:ssa lentokonemekaanikkona ankarissa olosuhteissa Karjalan Kannaksella, Laatokan Karjalassa, Lounais-Suomessa ja Kymenlaaksossa.

Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyn jälkeen v. 1952 hänen ansiokas palveluksensa jatkui 3. Lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n teknillisen ryhmän johtajana ja vuodesta 1954 alkaen lennoston Korjaamon lentokoneosaston johtajana.

Laihon sotilasura jatkui Karjalan Lennostossa vuodesta 1957 aina vuoteen 1961 saakka, jolloin hän sai omasta pyynnöstään eron Puolustuslaitoksen sotilasmestarin toimesta.

Sotilasuransa aikana Esko Laiho ehti olla monessa mukana: vuodet 1926-36 hän toimi eri tehtävissä Etelä-Iitin Suojeluskunnassa, vuosi 1939 vei hänet Suomenlinnaan alipäällystön palontorjuntakurssille mitä täydensi v. 1944 suoritettu palomestarikurssi. Hankkimansa pätevyyden seurauksena Laiho toimi sekä lentorykmentti- että lennostokauden palomestarina v. 1939-1960.

Esko Laihon monista luottamustehtävistä ja harrastustoiminnasta mainittakoon toiminta SVUL:n Kymenlaakson nuorisojaostossa v.1950-59, Utin Ilmailualipäällystökerhon puheenjohtajuus v. 1953-55, SAuL:n liittovaltuuston jäsenyys v. 1956-59 ja toiminta Valkealan kirkkovaltuustossa v. 1956-59. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli vuosikymmenien ajan jatkunut tiepalvelutoiminta.

Eläkkeelle jäätyään Esko Laiho osallistui kiltatoimintaan sen ylimmällä tasolla Ilmavoimien Kiltaliiton ja Kymenlaakson kiltapiirin hallituksen jäsenenä sekä ennen muuta Kymenlaakson Ilmakillan puheenjohtajana vv. 1971-1997. Näkyvimpinä muistomerkkeinä hänen työstään tällä saralla ovat Utissa vitriiniin asetettu Messerschmitt 109 G-hävittäjäkone sekä Keski-Suomen Ilmailumuseossa oleva Morane-Saulnier-hävittäjä. Hän oli myös käynnistämässä kymmenen vuotta sitten Viron lentäjäveteraanien ja Ilmakillan yhteistyötä, josta näkyvänä esimerkkinä on Utin kotkapatsas muistotauluineen. Merkittävintä kuitenkin on tämän isähahmon perinnöksemme jättämä ja hänen hellästi vaalimansa "Utin henki": neuvokkuus, peräänantamattomuus, ammattitaito ja toveruus.

Kukkien peittämä hautakumpu

Ansioistaan hänelle on myönnetty Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi, 1. ja 2. luokan vapaudenmitalit, vuosien 1939-1940 sodan muistomitali, vuosien 1941-1945 sodan muistomitali, Sotilasansiomitali, Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun hopeinen ansiomitali kultaristein, Kilta-ansiomitali, Sininen risti, Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien ammattikunnan perinnemitali, Ilmavoimien kiltaliiton kiltaristi, Karjalan Lennoston risti, Utin risti, Suomen lentomerkki tähystäjälle Honoris causa, Sotaveteraanipiirin hopeinen ansiomerkki, Autoliiton kultainen ansiomerkki sekä Viron sodanaikaisten lentäjien yhdistyksen muistoristi.

Hän oli Kymenlaakson Ilmakillan ja Iitin ResAu-yhdistyksen kunniapuheenjohtaja, Autoliiton kunniatiepalvelumies ja Vakuutusyhtiö Pohjolan kunnia-asiamies.

Esko ja Jenny Laiho saivat kolme lasta, kaksi tytärtä ja pojan, jotka lastensa ja lastenlastensa kanssa olivat Eskolle vanhuuspäivien ilo erikoisesti Muorinnokassa Iitin Märkjärven rannalla hänen jäätyään leskeksi kolmetoista vuotta sitten.

Kutsu viimeiseen iltahuutoon kuului.9.11.2002. Kunniapuheenjohtajamme on poissa.

Rauha hänelle ja kunnia hänen muistolleen.

Kari Hämäläinen

"Jumala sanoi: toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta lapseni tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan."

Aale Tynni

Esko Laiho siunattiin 23.11.2002 Iitin kirkossa

Esko Laihon arkku Iitin kirkossa

Ilmakillan puheenjohtaja Kari Hämäläinen ja varapuheenjohtaja Lauri Räikkönen jättämässä viimeisen tervehdyksen kunniapuheenjohtajallemme