Kymenlaakson Ilmakilta juhli Utin hengessä

Eturivissä vasemmalta kansliapäällikkö Suorttanen, eversti Pakkanen, kenraaliluutnantti Meriö, kaupunginjohtaja Brofeldt, kunnanjohtaja Mattila, sotilaskodin johtaja Siiropää ja eversti Palmén.

Kymenlaakson Ilmakilta ry. vietti perustamispäivänään torstaina toimintansa 20-vuotisjuhlaa Utissa vihkimällä käyttöön oman lipun. Juhlapuheessaan Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Rauno Meriö korosti lipun merkitystä voimakkaana Utin hengen symbolina. Meriön puheen pääosan muodosti katsaus ilmavoimiemme viimeaikaiseen kehitykseen.

Kymenlaakson Ilmakillan puheenjohtaja Esko Laiho kiitti Utin Sotilaskodissa vietetyn juhlan tervehdyssanoissa erityisesti lipun lahjoittajia sekä Kuljetuslentolaivuetta, jonka tiloissa Ilmakilta on harjoittanut toimintaansa.

Juhlapuheessa kenraaliluutnantti Meriö selvitti ilmavoimien kalustotilannetta. Erityisesti Uttia on sivunnut vanhan DC-3-kaluston korvaaminen tuoreemmilla Fokkereilla ja Learjet-suihkukoneilla, joita Meriö luonnehti toiminnoiltaan lähes tyydyttäviksi. — Learjet-koneita käytetään mm. maalinhinauksessa, jossa on esiintynyt joitakin puutteellisuuksia, muistutti Meriö.

Kenraaliluutnantti Rauno Meriö sivusi puheessaan myös nykyistä hävittäjäkoulutusta. Koulutusta on arvosteltu lähinnä siitä, että porras potkuriturbiinikäyttöisestä Vinka-koulutuskoneesta Hawk-suihkukoneeseen on liian iso. — Hawkilla suoritetut onnistuneet yksinlennot todistavat sen, että koulutus on onnistunut ja sitä on mahdollisuus entisestään kehittää, huomautti Meriö.

Ilmavalvonta tulee puolestaan tehostumaan entisestään, kun tulevana kesänä asennetaan paikoilleen uudet matalavalvontatutkat. Ilmavoimien komentajan mukaan radioliikennettä rasittaa entistä enemmän voimistunut elektroninen häirintä, mikä pakottaa kalliiden laitteistojen uusimisiin verraten usein.

Kymenlaakson Ilmakillan juhlaan oli alunperin kutsuttu juhlapuhujaksi Kouvolan Hovioikeuden presidentti, Heimo Lampi. Kunniatehtävä siirtyi kuitenkin ilmavoimien komentajalle muutamia minuutteja ennen juhlallisuuksia hovioikeuden presidentin loukattua tapaturmaisesti jalkansa ja estyttyä saapumasta juhlaan.

Tauno Wirkkalan suunnitteleman Kymenlaakson Ilmakillan lipun naulaamisen aloitti ilmavoimien komentaja Rauno Meriö, jota seurasivat Kymen lääninhallituksen edustajana kansliapäällikkö Sulo Suorttanen ja Kaakkois-Suomen Sotilasläänin puolesta eversti Markku Salonen. Lipulla oli kaikkiaan 25 naulaajaa.

Lipun vihkiäispuheen pitänyt kenttärovasti Yrjö Rasilainen muistutti juhlayleisöä monien järjestöjen ja aatesuuntien utopistisista tavoitteista yhteiskunnan ja maailman yhtäkkisestä täydellistämisestä. Kiltalaisia hän rohkaisi edelleen yleishyödylliseen ja realistiseen hyväntekeväisyyteen, mikä ei voi olla vaikuttamatta myönteisesti ympäristöönsä.

Juhliva kilta muisti myös luottamushenkilöitään ja aktiivijäseniään. Yhdistyksen yhdestä kymmeneen numeroidut standaarit saivat Heimo Lampi, Taisto Suur-Kujala, Muisto Hermunen, Paavo Hatara, Seppo Huhtinen, Hannu Äikää, Marja Hannikainen, Kalevi Savinen, Eero Koukila sekä Heimo Siiropää. Puolustusvoimain komentajan myöntämän hopeisen ansiomitalin 20-vuotiaalle Kymenlaakson Ilmakillalle välitti kenraaliluutnantti Rauno Meriö. Huomionosoituksen otti vastaan killan puheenjohtaja Esko Laiho.

Utin sotilaskodissa torstaina iltapäivällä vietetyn vuosijuhlan musiikista vastasi Kouvolan Varuskuntasoittokunta sekä Ruokosen sisarukset. Kymenlaakson Ilmakiltaan kuuluu noin sata jäsentä, jotka edustavat mm. entisiä taistelulentäjiä, ilmavoimien aktiivipalveluksessa olevaa ja evphenkilöstöä sekä yleensä ilmailusta kiinnostuneita. Jäsenistön verraten korkeasta keski-iästä johtuen kilta pyrkiikin sihteeri Seppo Huhtisen mukaan aktivoitumaan erityisesti nuorten suuntaan.