Sunnuntai 19.11.2017
UTIN ILMAKILTA ry UTTI 

Osasto Kuhlmeyn lentäjä Heribert Kollerin vierailu

GoTop

Lento-osasto Kuhlmeyn lentäjäveteraani vierailulla Suomessa

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

koller
Vasemmalta Pertti Lehto Saarennon-Jokelan kyläyhdistyksestä, Kymenlaakson Ilmakillan puheenjohtaja Aarni Hyttinen, Heribert Koller, tulkkina toiminut Kollerin ystävä Saksassa Jari Tahvanainen sekä Suomen Ilmailuyhdistyksen Raimo Malkamäki.

Focke-Wulf-lentäjän saksalaisen Heribert Kollerin haaveen päästä käymään ja muistelemaan 66 vuoden takaisia aikojaan hävittäjälentäjänä Suomen rintamalla toteutti Suomen Ilmailumuseoyhdistys. Liki 90-vuotiaan ketteräkuntoisen Kollerin vierailuun kuului matka Vantaalta Valkealan kautta Immolan kentälle, joka oli Kollerin ja osasto Kuhlmeyn päätukikohta sodan aikana. Menomatkalla Heribert Koller laski kukkatervehdyksensä Valkealan Jokelan vasta paljastetulle Stuka-lentäjien muistomerkille.

kukat
Koller on laskenut kukat Stuka-muistomerkille.

Immolan lentokentällä sijaitsevalla osasto Kuhlmeyn muistomerkillä Koller joutui liikuttuneena turvautumaan nenäliinaansa, monet tutut nimet ja kasvot muistuivat mieleen niistä 22:sta hänen lento-osastostaan Suomessa kaatuneesta. Immolan yleisötilaisuudessa Koller vastaili myös yleisön esittämiin kysymyksiin.

Paluumatkalla pääkaupunkiseudulle Kymenlaakson Ilmakilta oli varannut Kollerin seurueelle vastaanoton Utissa Kotkapatsaalla, Messerschmitt-muistomerkillä ja perinnetiloissa. Koller oli hyvin otettu täällä saamastaan vastaanotosta ja ihasteli monisanaisesti mielestään uskomattoman hienoja ja hyvin hoidettuja Utin muistomerkkejä ja perinnetilaa. Osasto Kuhlmeyn syöksypommittajat toimivat osittain myös Utista, vaikka Focke-Wulf-hävittäjäosasto, johon Koller kuului, toimi Immolasta koko Suomen tehtävänsä ajan.

tani
Koller on laskenut kukat Stuka-muistomerkille.

Utissa Koller sai kohdata parikin yllätystä. Kouvolalainen niinikään Neuvostoliiton suurhyökkäystä Kannaksella ja Suomenlahdella kesällä 1944 torjumassa ollut sotalentäjä, lentomestari Antti Tani ja heille molemmille tuttu Messerschmitt Bf109-hävittäjä alkuperäisessä kunnossaan. Jatkosodan aikana vuodesta 1943 lähtien Tani lensi kuvan Messerschmitt Bf 109 G-sarjan koneilla, joilla hän saavutti suurimman osan 21,5:stä vahvistetusta ilmavoitostaan.

kotkaKoller Utin Kotkapatsaalla

Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitsevalla Ilmailumuseolla Heribert Kollerilla oli lauantaina varsinainen yleisötilaisuus, missä 200-paikkainen auditorio täyttyi ääriään myöten.

Tilaisuudessa Koller kertoi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen Kannaksella olleen hänelle sota-ajan rankimpia aikoja. Hän teki Focke-Wulf-190-hävittäjällään keskimäärin neljä taistelulentoa päivässä: kiireisiä Stuka-syöksypommittajien saattolentoja, tiedustelulentoja vihollisen ryhmityksiin, säätiedusteluja pommituskohteissa sekä vapaata metsästystä Kannaksen ilmatilassa.

Suurhyökkäys pitkittyi ja päättyikin osaltaan siksi, että saksalaisosasto kaksinkertaisti ilma-aseemme sekä torjunta- että pommituskyvyn taistelujen painopistealueella Kannaksella. Silloin elettiin Suomen kohtalonhetkiä ja yhdessä toimineet suomalaiset ja saksalaiset lentäjät olivat fyysisesti äärirajoilla vailla kunnollisia lepotaukoja, "Onneksi meillä oli riittävästi ruokaa, konjakkia ja samppanjaa, saatiin sentään välillä tärinöitä tasaantumaan", muisteli Koller.

Sodan aikana Koller lensi 350 taistelulentoa, joilla hän saavutti 49 vahvistettua ilmavoittoa. Sodan päättyessä hän onnistui lentämään Focke-Wulfilla pois Kuurinmaan motista Pohjois-Saksaan. Mukana hänellä oli kaksi kyytiläistä koneen ahtaassa rungossa. Brittiläiset vapauttivat hänet sotavankeudesta heinäkuussa 1945.


spacer

Gefechtsverband Kuhlmey

Nachdem die Russen die grosse Offensive d. 9.6.1944 angefangen hatten, war es klar, dass Finnland alle Hilfe brauchte, was Deutschland geben konnte. Feldmarschall Mannerheim bat d. 12.6.1944 um Unterstützung von der Deutsche Luftwaffe, welche Hitler unmittelbar versprach.

Der Gefechtsverband Kuhlmey wurde gegründet, und die erste Teile vom Geschlachtgeschwader 3, Jagdgeschwader 54 und Nahaufklärungsgruppe 5 flogen d. 16.6.1944 nach Immola Flugplatz in Imatra. Der Jabo-Staffel vom Schlachtgeschwader 5 kam nach Immola d. 19.6.1944.

spacer

Die Stärke des Verbandes war:

spacer
Die Stärke des Verbandes
Gruppe I/SG 3 30 Flieger, 30 Radist/MG-Schütze, 30 Mechaniker und 11 Waffenleute
25...33 Junkers JU 87 D-5 Flugzeuge (Stuka)
Die Gruppe operierte 16.6...3.7.1944 in Immola und 4.7...21.7.1944 in Utti
Gruppe II/JG 54 36 Flieger, 36 Mechaniker und 12 Waffenleute
30...50 Focke-Wulf FW 190 A-6 Flugzeuge
Staffel 1./SG 5 16 Flieger, 12 Mechaniker und 4 Waffenleute
7...11 Focke-Wulf FW 190 A-8 Flugzeuge (Jabo)
Staffel 1./NaGr 5 5 Flieger, 5 Mechaniker und 3 Waffenleute
4...8 Messerschmitt Bf 109 G-6 und G-8 Flugzeuge
  Insgesamt waren in Finnland ca. 230 Mann und durchschnittlich 70 Flugzeuge
Die Verluste waren: 26 gefallene und 27 verwundete Leute
41 verdorbene und 33 beschädigte Flugzeuge
spacer

Oberstleutnant Kurt Kuhlmey ist d. 23.7.1944 mit dem Gefechtsverband abgefahren, aber in Utti waren 3.-13.8.1944 noch 17 St FW 190-Flugzeuge von Gruppe 1/SG 5 und 8 St FW 190 Flugzeuge vom Staffel 1./SG 5.

Die Hilfe vom Gefechtsverband Kuhlmey war entscheidend für Finnland im Abwehrkampf in Juni-Juli 1944, und als Dank wurde 50 Jahre später d. 23.7.1994 ein Denkstein in Immola errichtet. Kuhlmey-Veteranen Franz-Josef Schoppe, Rudolf Gerndt, Walter Schneller und Fritz Hammesfahr nahmen Teil.



Die Lage des Denksteins:
(WGS84) N 61° 14,846´, E 28°53,665´

immola2
spacer
immola

koller21Ässä kertoi pitävänsä kuvan Focke Wulf 190 -hävittäjäkonetta ominaisuuksiltaan parempana kuin Messerschmitt Bf 109:ä.

ivkl

logo

spacer

Ota yhteyttä webmasteriin  •   Sivun alkuun