Lauantai 23.09.2017
UTIN ILMAKILTA ry UTTI 

Alppilentoturman muistomerkki Kouvolassa

GoTop

Alppilentoturma 7.9.1920

spacer
alppikivi
Alppilentäjien muistomerkki pystytettiin 7.9.2000 Kouvolan Alakylään. Sijainti (WGS84) N 60°50,773', E 26°40,260'.

Ilmailuvoimillemme ostettiin vuonna 1920 Italiasta kaksi Savoia S.9 -lentovenettä. Ne oli tarkoitus noutaa suomalaisvoimin lentäen kotimaahan. Syyskuussa alkanut noutomatka päättyi kuitenkin onnettomasti: koneet tuhoutuivat ja lentäjät menettivät henkensä.

savoia
Savoia S.9 -lentovene

Koneita noutamaan lähetettiin kolme lentäjää. Itseoikeutettu johtaja oli kokenein lentäjämme, majuri Väinö Mikkola. Toinen ohjaaja oli vänrikki Carl-Erik Leijer ja kolmas lähtijä erinomainen lentosuunnistaja luutnantti Äly Durchman.

Työväen lakkoilun takia koneiden valmistumisesta ei ollut tietoakaan. Lopulta useiden päivien odotuksen jälkeen suomalaisille luovutettiin kaksi alunalkaen Italian merivoimille tarkoitettua konetta.

Aamulla 7.9.1920 kello 6 starttasivat Mikkola ja Leijer Lago Maggiorelta kohti kotimaata. Durchman oli Mikkolan koneessa ja Leijerin mukana oli matkamekaanikoksi värvätty italialainen Carlo Riva. Alpit oli määrä ylittää seuraten rautatietä ja edelleen Reinin vartta Amsterdamiin ja sieltä Itämeren rannikkoa Suomeen. Matka alkoi yhdessä, mutta Sveitsin rajan ylitettyään Mikkola erosi Leijeristä ilmeisesti heikon näkyvyyden pakottamana.

alpreitit

Leijer tarkisti sijaintinsa välilaskulla Reiniin ja jatkoi pian kohti Zürichiä. Kun hän kello 9.35 Zollikonin kylän yllä valmistautui laskeutumaan, kone hajosi ilmassa. Leijer ja Riva menehtyivät välittömästi syöksyessään koneen romujen mukana Zürich-järveen.

Mikkolan kone katosi. Koneen jäännökset löytyivät Tödi-vuorelta 3060 metrin korkeudesta vasta 9. päivänä lokakuuta. Mikkolan ja Durchmanin ruumiit tuotiin pari päivää myöhemmin alas vuorilta. Koneen jäänteet hautautuivat jäätikköön, josta ne paljastuivat vasta elokuussa 1958.

Syntyi itsepintainen huhu, että onnettomuuden syy oli sabotaasi. Ilmavoimien johto ei uskonut siihen vaan piti syynä viallista potkuria. Tutkimukset ja muualtakin saadut myöhemmät havainnot viittaavat siihen, että perussyy oli suunnitteluvika, joka yhdistyneenä huonoon työn laatuun ja lennon aikaisiin rasituksiin aiheutti potkurin rikkoutumisen. Repeytyneen potkurin poissinkoutuneet palaset vahingoittivat rakenteita niin, että siivet murtuivat ja koneet syöksyivät maahan.

Suomalaisuhrit siunattiin ja tuhkattiin Zürichissä. Uurnat tuotiin Helsinkiin, jossa ne laskettiin haudan lepoon 28. päivänä marraskuuta 1920.

alppilent

Väinö Werner Mikkola (3. maaliskuuta 1890 Kouvola – 7. syyskuuta 1920 Alpit), oli Suomen ilmavoimien ensimmäisiä suomalaisia lentäjiä.

Mikkola suoritti sähköinsinöörin tutkinnon Mittweidan teknikumissa Saksassa vuonna 1915. Hän lähti vapaaehtoisena sotapalvelukseen Venäjän laivastoon helmikuussa 1915, vaikka ensimmäisen maailmansodan aikainen asevelvollisuus ei koskenutkaan suomalaisia. Maaliskuussa 1915 hänet komennettiin lentoupseerikouluun Pietari I:n korkeakouluun ja sieltä lentokoulutukseen Bakuun.

Mikkola komennettiin Riianlahdelle lentotiedusteluun. Joulukuussa 1916 hänet siirrettiin hävittäjäkouluun Bakuun. Huhtikuussa 1917 hän palveli lentotukialus Orliziassa Suomen rannikolla toimien aluksen lento-osaston päällikkönä elokuussa 1917. Joulukuussa 1917 Mikkola siirtyi Suomen hallituksen joukkoihin. Hän palveli sisällissodan ajan Hermannin venäläisen merilentoaseman päällikkönä – vielä senkin jälkeen, kun valta oli Venäjällä vaihtunut maaliskuussa 1917.

Sisällissodan aikana Mikkola yritti 5. helmikuuta 1918 viedä senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin lentokoneella Helsingistä Vaasaan, mutta moottorivian takia pako piti tehdä laivalla. Pian tämän jälkeen punaiset vangitsivat hänet ja hän oli vankina Helsingin valloitukseen asti.

Mikkolasta tuli ilmavoimien upseeri, ja hän palveli ensin luutnanttina yleten majuriksi. 17. syyskuuta 1918 Mikkolalle myönnettiin Suomen lentomerkki n:o 1. Hän oli Suomen johtava vesikoneiden lentäjä. Hän kuoli niin kutsuttuna alppilentäjänä 7. syyskuuta 1920 vesikoneiden hakumatkalla Italiasta.

Äly Rae Lemmitty Durchman oli syntynyt Tampereella 31. päivänä maaliskuuta 1894. Hän sai tähystäjäkoulutuksen Rügenin saarella 4.8.-22.11.1918. Hänelle myönnettiin sotilaslentäjätodistus tähystäjälle ja Suomen lentomerkki 30.11. samana vuonna.

Carl-Erik Leijer syntyi Kouvolassa (silloisessa Valkealassa) 2. päivänä kesäkuuta 1897. Hän oli tähystäjäkoulutuksessa Durchmanin kanssa ja sai lisäksi lentokoulutusta 2.6. - 25.11.1919 Ranskassa. Lentomerkin hän sai 30.11.1919.

Onnettomuuden muistoksi syyskuun seitsemättä vietetään Ilmavoimiemme vainajien päivänä.


alppilaatta

kla

Alppilentäjien muistomerkki Sveitsin Zollikonissa


ivkl

logo

spacer

Ota yhteyttä webmasteriin  •   Sivun alkuun