Torstai 18.04.2024
utinilmakilta_brass_burn_trans_780.png
FB-fLogo-Blue-broadcast-2

AJANKOHTAISTA


Kiltamatka Ilmasotakoulun vierailupäivään Tikkakoskelle 12.4.2024

Tervehdys killan jäsen

Matka toteutuu.

Ystävällisin terveisin

Lassi Viisanen, pj, Utin Ilmakilta ry, puh 050 5395706


Pohjoismaiset kiltapäivät 2024 Tanskassa

Pohjoismaiset kiltapäivät 2024 järjestetään 12.–15. kesäkuuta (11.6 on matkustuspäivä). Tapahtumapaikkana on Skiven kasarmi Tanskassa. Liitto kokoaa 50 hengen ryhmän kiltapäiville.

Löydät kiltapäiväkutsun ja lisätietoja matkasta liitteenä.

Ilmoittautumislinkki matkalle löytyy liiton kotisivuilta ja tästä linkistä:

Pohjoismaiset kiltapäivät 2024 Tanskassa

Linkki on avoinna maaliskuun loppuun.

Matkakustannuksia tukee Maanpuolustuskiltojen liiton säätiö ry myöhemmin ilmoitetulla summalla.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!


Utin Ilmakillan esitelmätilaisuus ti 16.4.2024 Kiltatalossa Utissa

Kouvolan entinen kirkkoherra Keijo Gärdström kertoo kaatuneiden huollosta Talvi- ja Jatkosotien aikana.

Tervetuloa kaikki



Sotilasradiopäivä 13.4.2024

Lauantai 13.4.2024 klo 10.00 - 15.00 Kouvola-talo Varuskuntakatu 11, Kouvola

kyynel_m4_m7.jpg

ALUSTAVA OHJELMA:

1) Tilaisuuden avaus

2) Kouvolan kaupungin tervehdys

3) "Ylikersantti Vorhon lentokenttäpartio katoaa" Jorma Risku

Väliaika

4) "Tiedon turvaaminen Ylijohdon viestiverkoissa 1918 -1945" Tapio Teittinen/Martti Susitaival

5) "Kybertiedustelua ja -sodankäyntiä – Case Ukraina" Martti Lehto

Tilaisuus on avoin kaikille.

Osallistumismaksu 15 €. Sisältää väliaikatarjoilun.

Ilmoittautuminen sähköpostilla: sotaradiot@gmail.com
Ilmoittautuminen ei ole sitova. Se tarvitaan väliaikatarjoilun mitoitukseen.

PS. Ole ystävällinen, jaa kutsu henkilöille, joita tapahtuma mahdollisesti kiinnostaa.

Kouvolan Sotilasradiomuseo www.putkiradiomuseo.fi
Kymen Viestikilta ry
Radiomuseon Tuki ry


Näkökulmia Suomen historiaan –luentosarja käynnistyy jälleen tammikuussa 2024
Tiistaina 9.1.2024 klo 18 filosofian tohtori ja dosentti Lasse Laaksonen aiheena "Sotapropaganda Suomen ja Venäjän suhteissa"

Näkökulmia Suomen historiaan –luentosarja käynnistyy jälleen tammikuussa 2024


Uusi ilmailuhistoriallinen kirja
Kiltamme jäsen Jani Kortesluoma on julkaissut kirjan vuoden 1918 punakaartin keskisen rintaman ilmailusta. Aiheesta on tähän mennessä ollut hyvin vähän hajallaan olevaa tietoa luettavissa. Kymmenisen vuotta Kortesluoma etsi tietoa todella monista lähteistä muun muassa kahdeksasta eri arkistosta. Kirjan 237:stä sisäsivusta lähdeluettelokin on 11 sivua pitkä.

Kouvolan punaiset kotkat kansi.jpg

Utin Ilmakilta myy kirjaa 20 euroa/kpl Selänpään avoimet ovet tapahtumassa su 15.7., Kymin ilmailupäivillä la 12.8., Suomen Ilmailumuseolla Vantaalla ilmailukirjallisuuspäivillä marraskuussa sekä killan syyskauden kokouksissa. Muulloin kirjaa on saatavilla kiltatuotevastaavalta Utista sopimuksen mukaan puh. 0400 755 984

Kouvolan punaiset kotkat takakansi.jpg


Utin Ilmakillan kalenteri


Näkökulmia Suomen historiaan
Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J Kari on Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori. Kari palveli pääosan sotilasurastaan sotilastiedustelussa kotimaassa ja Itä-Euroopan maissa muun muassa puolustusasiamiehenä Ukrainassa ja Puolassa ja kriisinhallintajoukon komentajana Bosniassa.

Keväällä 2017 Kari teki väitöskirjaa vanhempana tutkijana Atlantic Councilissa Washingtonissa. Vuonna 2020 hän työskenteli Kiovassa, Ukrainassa EUAM:n strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalvelujen uudistuksessa. Kari on julkaissut useita artikkeleita tiedustelusta, Venäjästä, Ukrainasta, kyberturvallisuudesta ja hybridiuhista. Keväästä 2022 Kari on toiminut uutissuomalaisen kolumnistina kirjoittaen yli 60 kolumnia Ukrainan sodasta. Hän opettaa ja tutkii strategista tiedustelua, tiedusteluanalyysiä, informaatiovaikuttamista, kyberturvallisuutta ja hybridiuhkiin liittyviä aiheita. Kari kehittää Jyväskylän yliopistossa informaatiopsykologisen turvallisuuden opetusta ja tutkimusta.

Näkökulmia Suomen historiaan


Kadonneen Brewsterin metsästys
nosto4.jpg
59 min
Kansainvälinen ryhmä etsii miljoonien arvoista vanhaa hävittäjäkonetta, Brewsteria, oligarkkien Venäjältä 1994-1998. Suomalaislentäjen muistoissa Brewster on menestyksekäs ja rakas. Koneen etsijät puolestaan joutuvat keskelle surrealistista tarinaa.

Lähde: https://www.youtube.com/embed/TKt6FXId2cU

Brewster BW-732


Tiistaitalkoot
Tiistaitalkoot alkavat 10.1.2023 klo 10.00. Talkoot pidetään klo 10-14 tiistaisin toukokuuhun asti. Tarkoituksena saada kirjaston järjestely loppuun ja varaston perinne-esineiden lajittelu.

Jäsenistö tervetuloa!


liitymeihin

Alppilentäjät-Revision
alppilent.jpg
57 min
Kolmen suomalaislentäjän ja heidän italialaisen mekaanikkonsa kuolemaan johtaneet onnettomuudet Sveitsin alpeilla 7.9.1920 olivat aikansa mediatapahtuma. Turmien syyt eivät selvinneet täysin koskaan, varhaisessa vaiheessa epäiltiin jopa sabotaasia. Dokumentti tutkii onnettomuuksia nykytietämyksen ja tekniikan avulla. Se on samalla huikea matka ilmailun historiaan, se vie katsojat lennolle aidoille tapahtumapaikoille Alppien jylhiin maisemiin. Ohjaaja Ilkka Liettyä. Tuotantoyhtiö Videosto Oy / Filmituotanto Valos.

Lähde: https://areena.yle.fi/1-50885582

Kuolema Alpeilla


DC-3 mooottorin peruskorjaus
dc-3_korjaus.png
Ilmailumuseoyhdistyksen ja DC-yhdistyksen yhteinen verkkojäsenilta keskiviikkona 3.3.2021. Jäsenillassa kerrottiin DC-3-koneen moottorien huollosta.

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=Ae9vx037gi0

Allaolevat yritykset ovat tukeneet reilulla kädellä Utin Ilmakillan toimintaa


Nosto ja kuljetus S. Lehtinen toimitti varmoilla otteilla Mi-8:n asuntomessuille Korialle


Utin Ilmakillan kalenteri


sarvantoIltasanomat muistelee Jorma Sarvannon urotekoa loppiaisena 1940

Sarvannosta on tekeillä tarkempi esittely Killan sivulle, joka julkaistaan lähiaikoina.

Pudotuspaikat löytyvät täältä

Kai R. Lehtosen upea kuvitettu kerronta Sarvannon urotyöstä

"Neljän minuutin työ"


Neljän minuutin työ

Tässä linkki lähteeseen




Seuran lähimpänä päämääränä on aatteellisesti ja taloudellisesti tukea sotahistoriallista tutkimustyötä ja harrastusta.


Pilven Veikko 2/2019
Pilven Veikko -lehden numero 2/2019 on julkaistu verkossa osoitteessa:

https://issuu.com/ilmavoimienkilta/docs/pilven_veikko_-lehti_nro2_2019



Lehden teemana on sotilasilmailun lentoturvallisuus, mutta sisältää myös kiltojen matkakertomukset.

Paperilehden jakelun aikataulusta ei ole tietoa postilakon vuoksi. Lehden aineisto on mennyt painoon 11.11.2019.

Löydä perille Uttiin loyda_perille_uttiin.jpg

Katso sijaintimme kartalla:

Voit ottaa yhteyttä Kiltaan:

  1. Sähköpostilla: utinilmakilta(at)gmail.com
  2. Yhteydenottolomakkeella
  3. Liittymislomakkeella

Kiltatalohanke Utissa
Laskuvarjojääkärikilta:
Kiltatalo on yhteinen hanke jossa Utin Ilmakilta ja Laskuvarjojääkärikilta kunnostaa kiltatalon yhteiseksi kiltojen kokoontumispaikaksi ja vaalii kukin oman toiminta-alueensa perinteitä.

Uutisointi
Länsi-Savo:
Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään tänä vuonna Mikkelissä. Utin Ilmakiltaa pyydettiin nyt ensimmäistä kertaa mukaan

Katso toimintapäivä 2018 video
Katso toimintapäivä 2018 video

Utti 100 vuotta -vuoden kunniaksi maanäyttely oli tänä vuonna tavallista laajempi. Helikopteritukikohtana maanäyttely painottui koptereihin. Harvinaisempaa nähtävää ja kuultavaa oli Mi-8 (HS-14) helikopterin käyttö.


liitymeihin

Katso Utissa kuvattu musiikkivideo
martin_lipiainen.jpg
Official LAZY BONEZ music video for "Racing Heart" from the LAZY BONEZ album "ALIVE"
Musiikkivideo kuvattiin syyskuussa 2015 Utissa Mersuvitriinissa, vesitornin ympäristössä ja metsäosiot Tirvalla.

Black Sabbathin Tony Martin oli mukana kuvauksissa kaikkiaan neljä päivää. Ilmatorjuntalottaa näytteli Eeva Putro.

Vilkaise kiltatuotteitamme !
Utti lippalakki tumman sininen_s.jpg

Jalat tukevasti ilmassa
Kymenlaakson Ilmakilta juhlii kuluvan vuoden joulukuun 9. päivänä 50-vuotista taivaltaan. Juhlinnan yhteydessä julkaistaan tarinallinen historiikki Utin hengessä tapahtuneesta maanpuolustus- ja kiltatyöstä.

Ilmakillan historiikki kansi_200.jpgLue lisää...

Utin koneet siipi maassa
siipi_maassa_200.jpgLue lisää...

Jarmo Tammiston kokoelma
Jarmo Tammiston perikunnan lahjoituskokoelma on tallennettu Killan arkiston tietokantaan kaikkien kiinnostuneiden nähtäville. Kokoelma on tällä hetkellä Kiltatalon käytävällä muuttolaatikoissa odottamassa loppusijoituspaikkaansa.
Tammiston kokoelma tietokannassa

Suomen ilmailuhistorian MUISTOMERKIT
Lentovarikon Kilta ry on julkaissut täydennetyn 2. painoksen Suomen ilmailuhistorian MUISTOMERKIT –kirjasta. Teksti/kuvasivuja on nyt 248 (v. 2009 1.painoksessa 199 sivua).
Muistomerkit kirja_760.jpgLue lisää...

Diego Manzocchi sai uuden hautakiven
Italialaisen lentäjä Diego Manzocchin hautakivi vaihdettiin Hietaniemen sankarihautausmaalla 14.11.2017.

Vanha kivi sisälsi runsaasti virheellistä tietoa. On tavallaan erikoista historiaa tämäkin, että noin virheellinen kivi on aikanaan saatu aikaiseksi.

Kivi vaihdettiin italialaissuomalaisen ilmailuhistoriaharrastaja Marco Corsin aloitteesta.

Ilmailumuseoyhdistys: Diego Manzocchi sai uuden hautakiven

diegonhauta_14_11_17.jpg

Italian ja Suomen ilmavoimien ylikersantti Diego Manzocchin lyhyt elämäntarina

Lentäjä Jari Rinteen blogi

"Killen" tarinoita Utista
killeRainer "Kille" Palmusen koskettavia tositarinoita Utin kentän liepeiltä sota-aikana pienten poikien omakohtaisina kokemuksineen ja seikkailuineen.


liitymeihin

Tervetuloa vierailemaan Utin Ilmakillan sivuille !logo


spacer

Sotakamreeri, kapteeni evp Kalevi Sirenin esitelmä 12.3.2024:

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Moskovan rauhan ajan korpivaruskunnat Kaakkoisessa Suomessa sekä joukkojen perustaminen kesällä 1941.

Kalevi Siren on Kaakkois-Suomen sotahistoriasta kiinnostuneiden kavereidensa kanssa selvittänyt vähälle julkisuudelle jääneen talvisodan jälkeisen 14 kuukauden ajan 13.3.1940 – 25.6.1941 puolustusjärjestelyjä Kaakkois-Suomessa. Virallisesti tämä aika on Moskovan rauhan aikaa mutta vakiintuneeksi käytännöksi ajalle on muodostunut nimitys ”välirauhan aika”.

Talvisodan päättymisen jälkeen yleistilanteen pysyessä Suomessa uhkaavana sotatilalaki pidettiin edelleen voimassa, Mannerheimilta ei siirretty ylipäällikkyyttä tasavallan presidentille, varusmiesten palvelusaika pidennettiin kaksivuotiseksi, reserviläiset kotiutettiin vaiheittain ja Etelä-Karjalan ja Kymenläänin uuden rajan tuntumassa olleet kunnat määritettiin sotilashallintoalueiksi. Tämä merkitsi muun muassa siviileille liikkumisrajoituksia, tiesulkuja ja henkilöllisyyden tarkistuksia sekä rinnakkaiseloa sotaväen kanssa.

Karjalan Kannakselta vetäytyneet 1. – 5. Divisioonien joukot ryhmitettiin 1. – 5. Prikaateiksi kesän 1940 aikana puolustuksen tulevaan pääasemaan (Salpalinja) sekä pääaseman ja valtakunnan rajan väliselle alueelle, johon tuli muodostaa kyky sitkeään puolustukseen. Puolustusvoimien koko vahvuus oli elokuussa noin 110 tuhatta miestä, josta näihin prikaateihin itärajan tuntumaan jäi noin 70 tuhatta miestä ja heistä oli varusmiehiä noin 55 tuhatta. Loppu koostui kantahenkilökunnasta, ylimääräiseen palvelukseen palkatuista reservin upseereista ja aliupseereista sekä värvätyistä. Varusmiehet saivat sotilaskoulutusta 1-3 päivänä viikossa, muun palvelusajan he tekivät kenttälinnoitteita, taisteluhautoja ja esteitä. Aluksi joukot asuivat pääosin teltoissa, seurojentaloissa, kouluilla ja maataloissakin. Näiden prikaatien majoittamiseksi ryhdyttiin muodostamaan uusia varuskuntia elementeistä koottuihin parakkeihin. Kussakin prikaatissa oli 2-5 varuskuntaa. Tyypillinen korpivaruskunta käsitti upseerikylän, 4-5 parakkiparitaloa (3h+k), aliupseerikylän sisältäen 10-11 paritaloparakkia (2h+k huoneistoja) sekä noin 20-30 miehistökasarmia kukin neljällekymmenelle miehelle. Upseerit ja aliupseerit maksoivat asunnoistaan vuokraa. Näiden päälle tulivat parakkeja tukitoiminnoille, kuten saunoja, hevostalleja, ruokaloita ja varastoja. Näin kokonaan uusia, enimmäkseen pataljoonien tai patteristojen varuskuntia kohosi syksyn 1940 ja seuraavan talven aikana Virolahdelle, Miehikkälään, Luumäelle, Lemille, Lappeenrantaan ja Taipalsaarelle yhteensä noin 50. Näistä etenkin entisistä upseeri- ja aliupseeriasumuksista on tänäkin päivänä alueella jonkin verran jäljellä siviilikäytössä.

Korpivaruskuntien merkitys muodostui keskeiseksi kenttäarmeijan ryhmittäytymisessä kesäkuussa 1941. Sodan uhkan lähestyessä näiden joukkojen tehtävänä oli torjua mahdollisesti yllättäen alkava hyökkäys ja viivyttää tehokkaasti takarajana pääpuolustusasema Salpalinja, johon olisi sillä aikaa ehditty muodostaa kenttäarmeija. Kesäkuun 17. päivänä 1941 määrättiin yleinen liikekannallepano, jota oli jo edeltänyt näiden korpivaruskunnissa sijainneiden prikaatien (3000 – 5000 miestä) muodostaminen lyhyessä ajassa täysvahvuisiksi suojajoukoiksi kutsumalla reserviläisiä palvelukseen ja toteuttamalla ryhmittyminen pääpuolustuseman eteen viivytysasemiin. Jatkosota alkoi 25.6.1941, johon mennessä maavoimatkin suurimpana aselajinamme oli näin saatu nopeasti toimintakykyiseksi.

spacer

Syyskokous 7.11.2023

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Ennen sääntömääräistä syyskokousta Janne Salonen Ilmailumuseoyhdistyksestä (IMY) piti esitelmän Caravelle-projektista. Noin 1100 jäsenen IMY on perustettu Vantaalla 1969. Se on perustanut Suomen Ilmailumuseon 1972, rakentanut sen nykyiset tilat Vantaan Aviapolikselle sekä luovuttanut museon Suomen Ilmailumuseosäätiölle 1996. Suomen Ilmailumuseo on ilmailun valtakunnallinen vastuumuseo ja kuuluu Trafiikki-museoihin.

Reilut parikymmentä vuotta IMY:n piirissä on haettu sopivaa Suomessa käytössä ollutta suihkumoottorimatkustajakonetta museo- ja perinnekäyttöön. Tukholman Arlandan lentoaseman alueella vuodesta 1974 asti varastoituna ollut SAS:n entinen lyhyitä- ja keskipitkiä reittejä lentänyt Sud Aviation Se 210 Caravelle päätyi Ilmailumuseoyhdistyksen omistukseen 2022. Ennen kädenpuristusta IMY:n oli esitettävä vaikuttava todistusketju koneen omistajalle, Ruotsin valtion merimuseo ja kuljetushistorialliselle museolle, kuinka kone todella puretaan ja kuljetetaan pois Ruotsista. Syksyn 2021 aikana IMY onnistui kokoamaan tarvittavan tekniikan ja muista innokkaista moniosaajista koostuneen tiimin. Vantaan Aviapoliksen alueelle sille ei sijoituspaikkaa saatu, mutta Turun lentoaseman alueelta semmoinen löytyi näköyhteydellä matkustajaterminaaliin. Vuoden 2022 toukokuussa alkoi koneen purkamisen ja siirron esivalmistelut Arlandassa ja ensimmäinen purkuvaihe noin 15 hengen voimalla tapahtui 6.-16.6.2022 ja toinen 4.-8.7. 2022. Kone oli valmis kuljetukseen, mutta laivapaikat Kapellskär – Naantali-kuljetusrekoille oli tilattu keskikesän ruuhkahintojen jälkeiselle ajalle elokuun puolivälin jälkeen tapahtuvaksi. Kone siirtyi Pansiosta vuokrattuun teollisuushalliin kunnostusta varten ja Finnairin 1963 kuosiin maalattavaksi. Kesäkuun puoliväliin 2023 mennessä kone oli matkustamo-osaa lukuunottamatta riittävästi kunnostettuna Turku Airshow 2023 yleisölle esiteltäväksi. Koneen entisöinti jatkuu tänä vuonna talven tuloon asti ja taas ensi keväänä. Kesäisin ensi vuodesta alkaen Caravelle, joka vei Suomenkin matkustajalentokoneet suihkumoottorikaudelle, on auki yleisökohteena. Katso lisää: https://www.ilmailumuseoyhdistys.fi/

Kokousväelle tarjotun riisipuuron ja torttukahvien jälkeen varsinainen syyskokous sujui nopeasti. Jäsenmaksu laskettiin 28:sta 25 euroon, josta killalle jää liittotasojen maksujen jälkeen käyttöön 13 euroa. Killan jäsenmäärä on tällä hetkellä 360. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Lassi Viisanen. Hallitus on nyt uusien sääntöjen mukaan 6-jäseninen: Pekka Hyyryläinen, Jani Kortesluoma, Sakari Liikka, Eino Rantala, Petri Reunanen ja Esko Tilli. Riina Parkko jatkaa rahastonhoitajana ja toiminnan tarkastajaksi lupautui Veijo Oinonen, varalle Jussi Pakarinen. Toimintasuunnitelman runkona säilyivät Utin 100-vuotishistoriallisen näyttelyn ylläpito ja esittely, esitelmätilaisuudet ja retket. Roottori-jäsenjulkaisuun osoitettiin rahat kahden numeron painatukseen ja postitukseen jäsenille. HS-14 (Mi-8) –helikopterin säilytystilahanketta edistetään muilla tavoin kuin liian kalliiksi osoittautuneen vitriinihankkeen kautta, sillä sen rakennuslupaa ei jatkettu.

spacer

KOKOUS 10.10.2023

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Lokakuun esitelmäkokouksessa helikopterilentoupseerin uralta Ilmavoimien esikuntaan suunnittelijaksi siirtynyt Jani Kortesluoma kertoi miehittämättömästä sotilasilmailusta viimeisimpien kriisien valossa ja toiminnan kehityksestä Suomessa.

Tässä joitakin havaintoja esitelmästä. Entisten Neuvostotasavaltojen Armenian ja Azerbaidzanin välillä sodittiin alueista pitkään NL:n hajoamisen aikoihin 1990-luvun taitteessa, jolloin Armenia valtasi Vuoristo-Karabahin alueen Azerbaidzanissa. Sota syttyi uudestaaan vuonna 2020. Tuolloin Azerbaidzan oli varustautunut paremmin ja eteni nopeasti muun muassa käyttämällä israelilaisia miehittämättömiä ilma-aluksia (UAV) vastapuolen vastaavan varustuksen ollessa enempi kotikutoisen tasoista. Noin 6 viikon taistelujen jälkeen solmitussa rauhassa armenialaisille jäi pääosin Vuoristo-Karabah mutta joutuvat vetäytymään miehittämiltään Azerbaidžanin alueilta.Tästä konfliktista eteenpäin olemme saaneet todeta näiden erilaisten UAV-välineiden näyttelevän sotatoimissa merkittävää roolia. Ukrainan sodasta on saatu julkisuuteen runsaasti korkeatasoista kuva- ja videomateriaalia onnistuneista operaatioista etenkin pommitusiskuista kummaltakin osapuolelta. Voidaan todeta, että halvoilla laitteilla saadaan kalliiksi käyvää tuhoa vastapuolelle ilman omia henkilötappioita.

Suomessa UAV-toiminta on vuodesta 2015 lähtien ollut tiedustelupainotteista operointia lähes ajanmukaisilla laitteilla mutta vielä pienimuotoista. Nyt UAV-toimintaa ollaan muun muassa järjestelmällisen varusmieskoulutuksen kautta laajentamassa kaikkiin jalkaväen tapaan taisteleviin joukkoihin.

spacer

KOKOUS 7.3.2023

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Tiistain 7.3.kokouksen aluksi kokousväki seurasi katseella paririvissä Maija Fabritiuksen ja Lassi Viisasen kukkien laskua kotkapatsaalle. Näin kilta kunnioitti edellispäivän Ilmavoimien vuosipäivää. Vuosipäivää vietetään Ilmavoimien ensimmäisen koneen, Thulin Typ D -tiedustelukoneen, saapumisen vuosipäivänä. Ruotsalaisen kreivi von Rosenin Ilmavoimille lahjoittama kone siirtolennettiin Uumajasta Vaasaan 6. maaliskuuta 1918, joten nyt Suomen Ilmavoimat on 105 vuotias.

Esitelmän aiheena oli harjoitushävitttäjä Valmet Vihuri vahvalla liittymäpinnalla Utin historiaan. Ilmavoimien insinöörieverstiluutnantti evp Reini Valtosella oli kerrottavana runsaasti omakohtaista kokemusta Karjalan Lennoston Utin Vihuri-toiminnasta 1950-luvulla. Vihurin valmistussarjat I, II ja III katsottiin 1950-luvulla tarpeellisiksi, sillä lennostoissamme elettiin murrosvaihetta siirryttäessä sodan jälkeisen ajan pääkalustosta, kovasti kuluneista Messerschmitt Bf 109 G-koneista suihkukauteen De Havilland Vampireilla. Sotakorvaukset oli juuri saatu maksettua 1952 ja vasta tuolloin Suomi pystyi ostamaan pienen erän Vampireja Englannista. Vain osa Ilmavoimien teknistä henkilöstöä ja ohjaajia pääsi näin tulevaisuuteen kiinni.

Sen lisäksi, että Vihureilla saatiin vaikeina aikoina kaikissa Ilmavoimien yksiköissä pidettyä yllä peruslentotaitoa myös lentotekninen suunnittelu ja rakentaminen voitiin pitää hengissä. Näin meillä oli 1950-luvun lopulla kyky jatkaa Fouga Magistereilla aina Ilmavoimien alkuajoista tähän päivään saakka (Hornet ja NH90) jatkunut lentokoneiden lisenssivalmistus. Vihureita oli käytössä yhteensä 51 kappaletta 1951-1959. Sinänsä niitä pidettiin hyvinä koneina, mutta useisiin onnettomuuksiin jouduttiin niiden sota-ajoilta peräisin olleiden peruskorjattuinakin epävarmojen moottoreiden ja muiden laitteiden sekä prototyypin lyhyen (kiireellisen) koelento-ohjelman vuoksi. Vaikka seuraavaan valmistussarjaan tehtiin aina teknisiä parannuksia, jatkui Vihureiden onnettomuusputki koko käyttöajan. Tänä päivänä pidetään myös lentokurin osalta paljon tiukempaa mallia kuin tuolloin. Lentoturvallisuus on nykyisin ykkösasia. Tästä oli Valtosellakin esimerkkejä. Kuusitoista menetettyä Vihuria ja seitsemän kuolonuhria oli kuitenkin liikaa kansalaisille. Lehdistön kovan painostuksen vuoksi Vihurit poistettiin käytöstä ja romutettiin yhtä runkoa lukuunottamatta, joka on nähtävillä Suomen Ilmavoimamuseossa.

spacer

Killan esitelmäkokous 7.2.2023

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan komentaja everstiluutnantti Jaakko Kauppinen kertoi kokousväelle varuskunnan tämän ajan toiminnasta. Reilun parinkymmenen vuoden lentouransa aikana Kauppinen on ehtinyt saada MD500- ja NH90-koptereiden lisäksi kokemusta myös rykmentin edellisestä kuljetuskopterista Mi-8:sta, jonka kehittyneempi versio oli himmeästi kuljetuskopterivaalissa mukana länsimaisten ohella. Vaikka nyttemmin esimerkiksi suunnilleen samankaltaisissa lentotoimintaolosuhteissa operoivat rajanaapurimme Ruotsi ja Norja omine NH90:n erityisvirityksineen ovat julkisesti pettyneet tähän eurooppalaiseen ratkaisuun, on tyyppi Suomen varusteluilla osoittautunut Maavoimien käytössä oikeaksi valinnaksi monialaisissa kuljetuskopteritehtävissä, pelastuspalvelussa, muiden viranomaistahojen kanssa yhteistoiminnassa kuin kansainvälisissä operaatioissakin. Kansainväliset tehtävät tulevat todennäköisesti jatkossa lisääntymään ja monipuolistumaan sisältäen myös riskialttiimpia tehtäviä. Viidentoista vuoden käyttökokemus tyypistä on luonut niin Helikopteripataljoonan omalle kuin Patriankin tekniikalle kyvyn selättää uuden helikopterityypin käyttöönottoon liittyneet ongelmat ja aina näiden niinkuin kaikkien muidenkin koneiden käytössä ilmenevät vikatilanteet. MD500 kevytkoptereiden toimintatapoja on niinikään kehitetty moneen muuhunkin kuin peruskoulutukseen.

Palkatun henkilökunnan määrä UTJR:ssä on hieman lisääntynyt ja varusmiehiä koulutetaan entiseen tapaan molemmista sapumiseristä, toinen erä vain on selvästi suurempi toista. Vuoden 2022 vuosisuunnitelma sai Puolustusvoimissamme yllättävän käänteen helmikuun 24. päivänä, jonka jälkeen Eurooppa ei ole enää ollut entisensä, mutta ne asiat jäivät sovitusti kokoustilaan.

spacer

Esitelmäkokous 1.11.2022

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Marraskuun kuukausikokouksessa Pasi Pirttikoski esitelmöi sotilaslaskuvarjohyppytoiminnan alkuajoista mukaan lukien viime sotiemme ajat. Hän on tutkinut aihepiiriä pitkään ja julkaissut hiljakkoin kattavimman alan suomenkielisen tietokirjan Varjoja Pohjolan taivaan alla. Jo I Maailmansodan aikana saksalaiset pudottivat linjojen taakse yksittäisiä vakoilijoita ja tihutyöntekijöitä. 1920-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ainakin Italiassa ja USA:ssa harjoiteltiin jo joukkopudotuksia. Neuvostoliitto oli 1930-luvulla kehityksen kärjessä aluksi neljän ja myöhemmin kuuden maahanlaskuprikaatin vahvuudella, 18000 miestä. Vuonna 1935 eräässä Neuvostoliiton sotaharjoituksessa pudotettiin 30:stä koneesta yhteensä 600 sotilasta ja seuraavana vuonna peräti 2500 hyppääjää. Tunnetuimpana massiivisista laskuvarjojoukkojen tuella suoritetuista operaatiosta lienee länsiliittoutuneiden suorittama Normandian maihinnousu syksyllä 1944.

Suomessa taktisten laskuvarjojoukkojen koulutus aloitettiin euroopan itsenäisistä valtioista aivan viimeisten joukossa vasta vuonna 1962, jolloin Laskuvarjojääkärikoulu perustettiin Uttiin. Toki pienehköjä laskuvarjohyppykursseja pidettiin kaukopartiomiehille vuodesta 1941 alkaen aina jatkosodan loppuvaiheisiin asti. Suomalainen PAK laskuvarjotehdas valmisti vuodesta 1934 vuoteen 1944 pääosin Ilmavoimien tarpeisiin pelastusvarjoja, joilla viime sotiemme aikana pelastui ainakin kuutisenkymmentä lentävään henkilöstöön kuuluvaa. Utissa ensimmäiset koehypyt suoritettiin vuonna 1927. Tuolloin 2-paikkaisesta Morane Saulnier M.S.50C-koneesta hyppäsi ensin italialainen Salvator-varjojen kauppamies Freri. Hänen jälkeensä ilmaan nousi ja hyppäsi kesken lennon koneesta pois kaksi suomalaista varjon kokeilijaa.

spacer

Lokakuun 4. 2022 Jyri Korhosen esitelmä Villavaaran taistelusta

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Syksyllä 1941 Suomen puolustusvoimien 4. Divisioonan tavoitteena oli omalta osaltaan edetä Maaselän ja Aunuksen kannaksen välissä Sortavala - Petroskoi linjalla osallistuakseen myöhemmin muun muassa Petroskoin valtaukseen. Syyskuun 14. – 26.9.1941 käytiin kovat taistelut neuvostojoukkoja vastaan lähellä tavoitetta Säämäjärven ja Petroskoin välisellä Villavaaran alueella. Taisteluihin osallistuneista 4. Divisioonan joukoista valtaosan muodostivat Kouvolan ympäristöstä kootut Jalkaväkirykmentti 5:n (Voikkaa ja Anjala) ja Jalkaväkirykmentti 25:n (Valkeala, Sippola ja Iitti) miehet. JR25 tunnetaan myös Piikkirykmentin nimellä. Taistelun kovuutta kuvaa sekin, että pelkästään Valkealan sankarihautausmailla, Valkeala, Tuohikotti ja Mäntysaari, lepää 29 Villavaaran taistelun sankarivainajaa. Petroskoi siirtyi useiden divisioonien eri osastojen voimin suomalaisten haltuun lokakuun 1. päivänä 1941.

Esitelmä herätti jälkikeskustelua, olihan monella paikalla olijoista liittymäpintaa esitelmän aiheeseen. Paikalla oli myös henkilö, joka 3-vuotiaana oli menettänyt isänsä Villavaarassa.

Kokouksen aluksi Aarni Hyttinen luovutti Aurinkolaivueen standaarin killan puheenjohtaja Lassi Viisaselle. Aurinkolaivue on Espanjan Aurinkorannikolla toimiva suomalainen ilmailuperinneyhteisö. Laivue teki jäsenretken Uttiin loppukesällä. He olivat niin vaikuttuneita täällä tehdystä perinnetyöstä, että lähettivät jälkikäteen standaarinsa huomionosoituksena killalle.

spacer

Utin Ilmakillan esitelmäkokous tiistaina 6.9.2022

Teksti ja kuvat: Juha Ritari

Kokouksen aluksi laskimme kukkalaitteen Kotkapatsaalle kunnioittaen näin Ilmavoimien vainajien muistoa. Ilmavoimien vainajien päivä on varsinaisesti syyskuun 7. päivä, mutta tänä vuonna perinteinen kukkien lasku yhdistettiin esitelmäkokoukseen. Killan hallituksen jäsenet Maija Fabritius ja Keijo Sorjonen laskivat kukat.

spacer

Esitelmä: Kouvolan punaiset kotkat

Illan esitelmöitsijä Jani Kortesluoma on useamman vuoden ajan tutkinut sisällissodan punaisen osapuolen lentotoimintaa Kouvolan ja Utin ympäristössä. Kouvolassa rautateiden risteysasemakaupungissa oli mm. punaisten Keskisen rintaman esikunta. Lähiseudut olivat pitkään punaisten hallussa ja kovien taistelujen aluetta. Ottaen huomioon Venäjän luonnollinen yhteys punaiseen osapuoleen ja Pietarin läheisyys, oli luonnollista lähettää Puna-armeijan 5. ilmailuosastosta erillinen joukko Suomeen tukemaan punaisia helmikuussa 1918. Pieni määrä Nieuport-lentokoneita venäläisine henkilökuntineen jaettiin osin Kouvolaan ja osin Tampereen lähelle. Kouvolasta sopiva toiminta-alue löytyi veturitallien eteläpuolisilta lumisilta pelloilta mekaanikoiden ja lentäjien tukeutuessa majoituksessa junan vaunuihin. Huhtikuun alkupäivinä hankien muuttuessa pehmeiksi ojitetuilla pelloilla oli uusi toimintapaikka löydetty Utista, jossa oli valmiiksi laaja paloaukea hevosten kilparatoineen, nykyinen lentokentän alue. Alue oli ollut muun muassa myös Venäläisen tarkk’ampujaprikaatin harjoitusalueena. Lento-osaston tuella, tiedustelulennoilla ja kevyillä pommitusjutuilla ei sotatoimien lopputulokseen ollut merkitystä. Valkoiset saivat vallattua Kouvolan seudut huhti-toukokuun vaihteessa ja venäläinen tukijoukko joutui vapunpäivänä 1918 pakenemaan Venäjälle Kotkan kautta laivalla. Koneiden vieminen lentämällä tai junalla osoittautui liian vaikeaksi. Ne poltettiin Utin aseman lähellä yhden epäkuntoisen Kaipiaisten asemalla varastossa olleen Spad-lentokoneen jäädessä muutamaksi vuodeksi Uttiin kunnostettuna Suomen Ilmailuvoimien käyttöön.

Jani Kortesluoma jatkaa edelleen Kouvolan seudun sisällisodan ajan lentotoiminnan perusteellista arkisto- ja muista lähteistä saatua tutkimustaan tavoitteenaan saada julkaistua mahdollisimman kattava kirja aiheesta. Nähdyn puolentoistatunnin esitelmän perusteella aineistoa on jo nyt koossa niin paljon, että kirjan julkaisu onnistuu. Jos jollakin on jotakin, vaikka sirpaletietoakin tuolta ajalta, kuten vanhojen ihmisten kertomuksia, valokuvia jne., ottaa Kortesluoma mielellään lisähavaintoja vastaan. Hänen yhteystietonsa saa ilmakillalta.

Kokousväkeä 6.9.2022

spacer

Utin Jääkärirykmentin vala 13.8.2022

Valan ohimarssi

Rykmentin valan esityslento NH90

Valan yleisöä

HS-14 UtJr valan kalustoesittelyssä, kuvassa Pekka ja Riitta Hyyryläinen

HK-2 kalustoesittely

Killan myyntipiste Erkki Alatalo ja Jukka Sihvola

spacer

ivkl
IVKL:n jäsen

logo

spacer

Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon  •   Sivun alkuun